Porlasta todellinen Porlan puisto
Muutin Lohjalle 25 vuotta sitten.
Heti kättelyssä luin Länskäristä, että Lohjalle suunnitellaan hotellia, tuolloin muistaakseni kohteena oli Haikari ja oli kuulemma ainoastaan ajan kysymys, milloin hotellin rakentaminen alkaa.
Myös Porla oli otsikoissa, kalankasvatus oli päättymässä, ja ryhdyttiin miettimään mitä tilalle.
Eikä Aurlahtikaan saanut olla rauhassa. Keskustelu kävi vilkkaana, miten Aurlahtea tulisi kehittää.
Nyt 25 vuotta myöhemmin tilanne on lähes ennallaan: ei ole rakennettu uutta hotellia, Porla on Porla ja Aurlahti Aurlahti, molemmat lähes entisessä asussaan.
En ryhdy Aurlahden, Porlan ja hotellin historiallisia käänteitä pohtimaan, niistä olemme saaneet lukea erilaisia tulkintoja kyllästymiseen saakka.
Sen sijaan minua kiinnostaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt kaupungilla on mielestäni vihdoin mahdollisuus tehdä Porlasta, hotellista ja Aurlahdesta päätöksiä, jotka perustuvat realistisiin suunnitelmiin.
Lemminkäinen on suunnittelemassa kaupungin luvalla Porlaan asuintaloja, hotellia sekä puistoa. Aurlahteen on mahdollisesti tulossa rantaravintola, jonka mahdollinen yrittäjä tosin haluaa viereen kesäkatsomon, jonka kaupunki rakentaisi ja maksaisi.
Yhtäkkiä katsoen suunnitelmat tuntuvat tosi hienoilta, mutta onko niin?
Miten minä kehittäisin Aurlahtea ja erityisesti sen vieressä sijaitsevaa Porlaa?
Mielestäni Aurlahteen voidaan rakentaa rantaravintola niin kuin alkuaan oli tarkoitus, mutta ilman kesäkatsomoa.
Jos kaupunki varaa kaupungin parhaan rantatontin ravintolaa varten, eikö sen pitäisi riittää? Jos viereen pitää rakentaa kaupungin, siis veronmaksajien varoin, kesäkatsomo, eikö se kerro siitä, että yrittäjä itsekään ei oikein usko ravintolansa kannattavuuteen ilman kaupungin miljoonainvestointia?
Niin ja mitä tähän sanovat kaupungin muut ravintolayrittäjät?
Jo nyt Aurlahdessa on kesäaikaan paljon tapahtumia: Länskäriliigaa pelataan pari kertaa viikossa, on rantajamit, tivoleita, koiranäyttelyitä, itse asiassa lähes joka viikonloppu ja viikollakin on jotain tapahtumaa.
Ja kun aurinko paistaa, ranta on hetkessä täynnä väkeä. Kun näitä jo olemassaolevia tapahtumia kehitetään ja ideoidaan lisää, luulisi rantaravintolankin menestyvän ilman keinotekoista kesäkatsomoa.
Entäpä sitten Porla?
Kannatan koko Porlan alueen kattavaa puistoa muun muassa seuraavin perustein.
Lohjan ydinkeskustaan on rakennettu viime vuosina runsaasti asuinkerrostaloja ja lisää rakennetaan.
Hiekkaparkkiin on tulossa nyt rakennettavan lisäksi kaksi kerrostaloa. Laurinkadun varteen entisen Shellin tontille kaksi, Keksitehtaan alueelle todennäköisesti saman verran, Sokoksen uudelleen rakennettavan korttelin viereen ehkä jopa kolme, Harjulle vuokrakerrostalo, ja todennäköisesti myös Amerikadun ja Karnaistenkadun kulmaan nousee jossain vaiheessa asuinkerrostalo. Tuore uutinen kertoo, että myös Nummentaakse suunnitellaan uusia kerrostaloja.
Jos mukaan otetaan vielä jo surkuhupaisia piirteitä saanut Hiidensalmi, kerrostalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja Lohjan keskustassa riittää.
Sen sijaan puistorakentamisesta ei ole ollut juuri puhetta. En nyt heti muista, milloin esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunta olisi pontevasti ajanut uusien puistojen rakentamista Lohjan keskustaan.
Kun mietin Lemminkäisen Porla-suunnitelmia, ydinkysymys on, onko niiden toteuttamiselle todellista tarvetta.
Mielestäni vastaus on selvä – ei ole.
Tuossa edellä jo luettelin, minne päin Lohjan keskustaa on tällä hetkellä suunnitteilla uusia kerrostaloja. Olen vakuuttunut, että niillä pärjätään vuosikausia eteenpäin. Lisäksi jossain vaiheessa saattaa ajankohtaista olla myös Pitkäniemen kaavoittaminen asuintuotantoon.
Kun kaupungin ydinkeskusta Harjun ja järven välissä rakennetaan täyteen, on itsestään selvää, että rantaan tulee jättää riittävän suuri puistomainen alue kaikkien kaupunkilaisten ja muidenkin yhteiseksi virkistysalueeksi.
Porlan puistoon kriittisesti suhtautuvat ovat perustelleet omia näkemyksiään muun muassa sillä, että puiston rakentamiseen joudutaan käyttämään veronmaksajien rahoja. Myös lupaus mahdollisesta hotellista kiehtoo heidän ajatuksiaan.
Mielestäni on luonnollista, että Porlan ehostamiseen käytetään verorahoja, sillä kaupunkilaisten parhaaksihan veroja kerätään. Nyanssina voi mainita, että jos kesäkatsomo päätetään rakentaa, verovaroin sekin tehdään.
Porlan puiston rakentamiseen saa tietysti uppoamaan rahaa niin paljon kuin halutaan, mutta minä uskon, että puistoa voidaan ryhtyä kehittämään hyvin kohtuullisella summalla.
Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että jos ilmapiiri on myönteinen, ranta-alueen siivoamiseen ja puistopolkujen rakentamiseen ja rakennusten kunnostamiseen löytyy kaupungin työntekijöiden lisäksi runsaasti talkooväkeä.
Jos Porla osataan markkinoida vielä kaupunkilaisten yhteisenä hankkeena, lopputulos on taatusti onnistunut.
Kerralla ei Porlan puisto tietenkään valmistu eikä sitä kukaan vaadikaan. Jos kaupunki varaa esimerkiksi viiden vuoden ajan kaupungin talousarvioon rahaa Porlan puistorakentamiseen, niin valmista syntyy.
Vielä lopuksi lyhyt näkemys hotellista, joka kummittele houkuttelevana täkynä Lemminkäisen suunnitelmissa.
Erityisesti sen kohdalla pitää esittää kysymys, onko uudelle hotellille tarvetta ja onko se taloudellisesti mielekäs hanke?
Jos uuden hotellin rakentaminen Lohjalle olisi jonkin varteenotettavan hotelliyrittäjän mielestä taloudellisesti kannattavaa, uusi hotelli olisi jo rakennettu.
Se, että hotelli sijaitsisi Porlan rannassa, ei tee siitä vielä liiketaloudellisesti kannattavaa.
Joten eiköhän tueta ja käytetä Lohjan keskustassa jo toimivien kahden hotellin, Hotelli Lohjan ja Laurinportin, palveluja ja tehdään vihdoinkin Aurlahdesta ja Porlasta kaikkien yhteinen viher- ja virkistysalue.
Urpo Uotila
eläkkeellä oleva lohjalainen toimittaja
