Porlalla on tärkeä tehtävä
Lauantain 21.3. Länsi-Uusimaan pääkirjoitus käsitteli varsin hyvin lohikalojen
ja raakun- eli jokihelmisimpukan elvyttämistä Lohjanjärven vesistössä. Lohen ja
taimenen palaaminen muinaisille esiintymisalueilleen olisi arvokasta paitsi
luonnon monimuotoisuuden, myös asukkaiden kannalta. Ovathan lohi ja taimen niin
kalastajien kuin kalastusmatkailuyrittäjien toivelajeja.
Elinvoimaiset lohikalakannat ovat myös edellytys raakun elvyttämiselle.
Elvytyshanke muodostuu useista osioista. Tärkeintä on kalojen vaellusreitin
avaaminen Mustionjoen voimalaitospatojen ohi rakennettavien luonnonmukaisten
uomien avulla. Kala- ja raakkukantojen elvytys ei kuitenkaan onnistu vain
nousuesteiden poistolla ja muilla vesistön kunnostustoimilla. Tarvitaan myös
viljelyä.
Siihen on vaikea kuvitella Porlaa parempaa paikkaa. Sieltä löytyvät kaikki
raakunviljelyn edellytykset: laadukasta järvi- ja lähdevettä, lammikot niin
lohikalaemoille kuin poikasille ja hautomo, johon kunnostettuna ja hiukan
laajennettuna voidaan sijoittaa altaat ja laitteistot. Porlan
kalanviljelylaitoksella on vuosikymmenien kokemukset lohikalojen ja rapujen
viljelystä. Vesiviljelymenetelmien kehittämisessä Porla oli maan paras – siellä
onnistui kaikki! Porlassa tuotettiin jopa luonnonpoikasten veroisia
taimenistukkaita. Porlaan voidaan perustaa Karjaanjoen vesistön taimenen
emokalasto ja tuottaa poikaset istutuksia varten.
Raakun elvytys ei onnistu ilman viljelyä. Euroopassa on joitakin
raakunviljelylaitoksia, lähin Norjassa. Suomessakin tarve on suuri. Raakun
viljely tapahtuu seuraavasti: isäntäkalat, taimenen tai lohen poikaset,
altistetaan raakun uiville toukille, jotka takertuvat kalojen kiduksiin, elävät
niissä loisina, irrottautuvat ja putoavat kasvatusaltaan pohjalle ja elävät
sedimentin sisällä ravintoa etsien, kunnes siirtyvät pohjan pinnalle täysin
kehittyneinä nuorina simpukoina. Tähän asti ne on kasvatettava laitoksessa ja
vasta nuoret raakut voidaan vapauttaa luontoon. Suomessa on Karjaanjoen lisäksi
useita vesistöjä, joiden raakkukanta tarvitsee elvytystä. Porla voisi hyvin
muodostua maamme raakunviljelykeskukseksi.
Nyt, kun luontoselvitys on osoittanut, että Porlan luontoarvot tekevät
Lemminkäinen Talo Oy:n sinne kaavaileman kerrostalorakentamisen mahdottomaksi,
on syytä luopua kaikista suunnitelmista sijoittaa Porlaan mitään sellaista,
joka ei sinne luontevasti sovi. Porlaa tulee kehittää luontopuistoksi Pro
Porlan laatiman suunnitelman pohjalta. Luontopuistosta voidaan luoda
matkailumagneetti, jossa saadaan nauttia ainutlaatuisesta ympäristöstä ja
päästään tutustumaan kalojen ja jokihelmisimpukan viljelyyn.
Porlan raakunviljelykeskuksen suunnitteluun ollaan hakemassa hankerahoitusta
Ykkösakselilta ja toteuttamiseen EU:n Interreg-ohjelmalta. Toivottavasti myös
Lohjan kaupunki lähtee partneriksi! Olisi lopulta aika kaikkien lohjalaisten
ryhtyä yhteisvoimin kehittämään Porlaa kestävästi koko Lohjan olohuoneeksi ja
ykkösnähtävyydeksi.
Markku Kaukoranta
erikoistutkija, kalabiologi
Julkaistu Länsi-Uusimaassa 25.3.2015.
