ALOITE PORLAN KEHITTÄMISEKSI KALANVILJELYMUSEOKSI JA LUONTONÄHTÄVYYDEKSI

Vastaanottaja Lohjan kaupunki:
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Patinen
Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki
Kaupunkirakennusjohtaja Pekka Puistosalo

Hugo Lagus rakennutti yli sata vuotta sitten Lohjanjärven Aurlahden rantaan, Porolähteiden alueelle Porlan kalanviljelylaitoksen. Porla oli maamme ainoa keskieurooppalaistyylinen laitos, jossa kaloja kasvatettiin suurissa, luonnollista ravintoa hyödyntävissä lammikoissa.
Porla on näytellyt perustamisestaan lähtien mitä merkittävintä ja tuloksellisinta roolia maamme kalanviljelyn kehityksessä. Se on tehnyt uraauurtavaa työtä uusien lajien viljelyyn ottamisessa, viljelymenetelmien kehittämisessä ja tuottanut aikoinaan valtaosan maamme kuhan, karpin ja täpläravun poikasista sekä kaikki toutaimen vastakuoriutuneet poikaset jatkokasvatusta ja istutuksia varten. Porlan ansiosta saatiin äärimmäisen uhanalainen toutain ja Ingarskilan taimen pelastetuksi häviämiseltä.
Porlasta tuli myös maamme limnologisen tutkimuksen alkukoti vuodesta 1949 lähtien.

Muutamia vuosia sitten kansanliikkeen avulla saatiin Porlan ranta-aluetta uhannut massiivinen rakennushanke estetyksi ja alue rauhoitetuksi rakentamiselta. Tällöin syntyivät edellytykset kehittää Porlasta kaupunkilaisia ja vierailijoita palveleva luontopuisto.
Vastoin odotuksia on tämä kehitystyö jäänyt varsin vaatimattomaksi ja suunnitelmat toteuttamatta siitä huolimatta, että alueen ihmisen muokkaama ainutlaatuinen luonto ja näkymät antavat mahdollisuuden Porlan kehittämiselle todelliseksi nähtävyydeksi. Sen luonto on lajikirjoltaan ainutlaatuisen monimuotoinen ottaen huomioon sen sijainnin aivan eteläsuomalaisen kaupungin keskustan läheisyydessä. Tämä tekee Porlasta myös erinomaisen paikan esitellä koululaisille ja muille kävijöille alueen rikasta eläimistöä ja kasvistoa. Siellä voi tutustua luonnontilaisena säilyneen metsän tyypilliseen eläin- ja kasvilajistoon kuin myös lammikkoalueen vesieliöstöön ja runsaaseen, alueella pesivään vesilinnustoon. Porlan pihapiiri on säilynyt alkuperäisessä muodossaan läpi vuosisadan.
Porlasta on kuitenkin puuttunut se toiminnallinen tekijä, joka voisi tehdä siitä todellisen nähtävyyden ja vierailukohteen.

Allekirjoittaneet järjestöt ehdottavat, että Porlasta muodostettaisiin toimiva, museaalinen kalanviljelylaitos, jossa esiteltäisiin kalaviljelyn historiaa ja menetelmiä laajemminkin.
Porlassa on hyvät mahdollisuudet esitellä eri viljelymenetelmiä myös käytännössä. Siellä ovat toimintakuntoisina säilyneet lasiset haudontasuppilot, joissa haudottiin toutainta, muita karppikaloja ja haukea, kuhan haudonnassa käytettyä välineistöä sekä taimenen kasvatuskaukalot, joissa tälläkin hetkellä kasvatetaan taimenistukkaita Karjaanjoen vesistöalueen oman taimenkannan vahvistamiseksi. Porlassa kehitetty, maailman parhaana pidetty ravunhaudontalaite, Porla-hemputin on myös säilynyt toiminta- ja esittelykuntoisena.
Kävijöitä voidaan siis tutustuttaa vesiviljelymenetelmiin kuvallisten esitysten lisäksi myös toimivien välineiden avulla alkuperäisessä ympäristössä, Porlan yli satavuotiaassa hautomossa. Kunnostetussa hautomorakennuksessa voidaan jatkossakin hautoa vesistön taimenta sekä esitellä Mustionjoen vastakuoriutuneiden raakunpoikasten kasvatusta istutuskokoon.
Vanha kalastusmestarin asunto soveltuu hyvin opastuskeskukseksi. Vanhan “tilapäisen” laboratoriorakennuksen tilalle voidaan rakentaa sitä ulkonäöltään muistuttava rakennus näyttely- ja toimintatilaksi.
Esitämme, että Lohjan kaupunki ottaisi ehdotuksemme Porlan jatkokehityksen pohjaksi. Suunnitteluun olemme tarvittaessa valmiit hakemaan projektirahoitusta EU:n Leader Ykkösakselilta.

Lohjalla maaliskuussa 2025

Pro Porla ry
Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry
Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry
Hiidensalmen asukasyhdistys ry
Moisio-seura ry
Nummentaustan Asukasyhdistys ry
Ojamo-Seura ry.
Routioseura ry

Johanna Karimäki juhlapuhe

Porla100_Tarja_Halonen

Grönområdet Porla firas och fredas i Lojo, Sveska YLE 7.8.2016

PORLA100KUTSU-uusin3816

Lohjan kaupunginhallitus päätti 13.6. äänin 8-5, ettei aseta näytteille Porlan asemakaavan muutosehdotusta, joka olisi mahdollistanut kerrostalojen rakentamisen pohjoisimman altaan päälle.

Päätös on huojentava, ja sitä voi pitää kansalaisten, luonnon – ja järjen voittona.
Mutta mitä koko prosessista jäi käteen? Porlan irrottaminen keskustan osayleiskaavasta ja suunnitteluvarauksen myöntäminen Lemminkäinen Talo Oy:lle haiskahti likaiselta manööveriltä, joka hipoi lain ja hyvän virkamieskäytännön rajoja. Lain oikealla puolella varmaankin pysyttiin, mutta demokratian uskottavuus, politiikan avoimuus ja virkamiesten tasapuolisuus kokivat ihmisten mielissä kolauksen. Pahimmillaan homma näyttäytyi ulospäin juonitteluna ja salamyhkäisenä kähmintänä – juuri semmoisena kuin kaikkea politiikkaa populistisissa salaliittoteorioissa usein pidetäänkin.

Voi myös ajatella, että asemakaavan muutostyöhön upposi tuhottomasti virkamiestyötä ja kallista aikaa, jota olisi voitu käyttää johonkin tähdellisempäänkin. Unohtamatta Lemminkäinen Talo Oy:n suunnitteluun uhraamia resursseja.

Mutta sanoisin, että kokonaissaldo nousi silti plussalle. Jos heittäytyisi yltiöpäiseksi, voisi jopa väittää, että ellei jupakkaa olisi käyty, se olisi pitänyt keksiä!
Sillä kaikkine kommervenkkeineenkin prosessi vahvisti uskoa demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Jotkut kenties sanoisivat, että se palautti uskon, joka oli ehtinyt repeillä ja näljääntyä pahasti.

Pro Porla –liike järjestäytyi yhdistykseksi syksyllä 2014, noin vuosi sen jälkeen, kun Lemminkäinen Talo Oy oli saanut Porlan suunnitteluvarauksen. Pro Porla on poliittisesti sitoutumaton, kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka on järjestänyt useita tapahtumia ja tilaisuuksia paitsi Porlan, koko Lohjan ranta-alueiden kaavoituksesta ja yhdyskuntasuunnittelusta.

Sen lisäksi sadat, ehkä jopa tuhannet lohjalaiset ovat keskustelleet aiheesta kahvipöydissä, lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Poliitikkoihin ja virkamiehiin on oltu yhteydessä.  Myös kaupungin järjestämät kaavoitustilaisuudet ja työpajat ovat olleet täynnä aktiivisia osallistujia.

Ihmiset ovat kiinnostuneet lähiympäristöstään. Ja keskustelu on tuonut esiin tuoreita näkökulmia, uutta tietoa ja oivalluksia siitä, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa yksittäisellä ja yleisellä tasolla. Monelle on selvinnyt, mitä tarkoittaa biodiversiteetti, ja mitä vaikutuksia luonnolla on terveyteen ja hyvinvointiin. Ja ihan konkreettisesti: usea lohjalainen on käynyt Porlassa ensimmäistä kertaa ja ihastunut, miten upea paikka meillä on lähes kaupungin keskustassa.

Ja tietysti on puhuttu rahasta, sillä nykyisin mikä tahansa asia pitää perustella taloudellisin argumentein. On arvioitu, että puistona Porla tuottaa pitkällä tähtäimellä suuremman taloudellisen hyödyn kuin rakennettuna ympäristönä. Silti on pidettävä mielessä, että luonnon tasapaino on ihmislajin olemassaololle aina paljon merkityksellisempi kysymys kuin talouden nousut ja laskut. Ekosysteemin jäsenyys on jokaiselle pakollista, ja ekologia on lopulta aina ekonomiaa vahvempi.

Porlan – saati Pro Porlan – tarina ei suinkaan pääty tähän. Porlan kalanviljelylaitoksen kaava on 1940-luvulta ja kaipaa päivitystä. Se tapahtuu kuitenkin luonnon ja virkistyksen ehdoilla. Matkailun ja jopa raakun- tai kalanviljelyn sovittaminen samaan pakettiin ei ole aivan helppoa, mutta huolellisella suunnittelulla se kyllä onnistuu. Vaikka kansalaiset, poliitikot ja virkamiehet ovat olleet välillä eri puolilla rintamaa, yhteinen sävel on löydettävissä. Onneksi keskusteluyhteys ei koskaan katkennutkaan.

Ja uskonpa, että luontopuiston kehittäminen on myös taloudellisesti varsin edullista. Kansalaiset ovat valmiit jopa talkootöihin, kun on kyse heille tärkeistä asioista. Luonto on meitä lähellä.

Jarmo Pasanen