Lohjan kaupunginhallitus päätti 13.6. äänin 8-5, ettei aseta näytteille Porlan asemakaavan muutosehdotusta, joka olisi mahdollistanut kerrostalojen rakentamisen pohjoisimman altaan päälle.
Päätös on huojentava, ja sitä voi pitää kansalaisten, luonnon – ja järjen voittona.
Mutta mitä koko prosessista jäi käteen? Porlan irrottaminen keskustan osayleiskaavasta ja suunnitteluvarauksen myöntäminen Lemminkäinen Talo Oy:lle haiskahti likaiselta manööveriltä, joka hipoi lain ja hyvän virkamieskäytännön rajoja. Lain oikealla puolella varmaankin pysyttiin, mutta demokratian uskottavuus, politiikan avoimuus ja virkamiesten tasapuolisuus kokivat ihmisten mielissä kolauksen. Pahimmillaan homma näyttäytyi ulospäin juonitteluna ja salamyhkäisenä kähmintänä – juuri semmoisena kuin kaikkea politiikkaa populistisissa salaliittoteorioissa usein pidetäänkin.
Voi myös ajatella, että asemakaavan muutostyöhön upposi tuhottomasti virkamiestyötä ja kallista aikaa, jota olisi voitu käyttää johonkin tähdellisempäänkin. Unohtamatta Lemminkäinen Talo Oy:n suunnitteluun uhraamia resursseja.
Mutta sanoisin, että kokonaissaldo nousi silti plussalle. Jos heittäytyisi yltiöpäiseksi, voisi jopa väittää, että ellei jupakkaa olisi käyty, se olisi pitänyt keksiä!
Sillä kaikkine kommervenkkeineenkin prosessi vahvisti uskoa demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Jotkut kenties sanoisivat, että se palautti uskon, joka oli ehtinyt repeillä ja näljääntyä pahasti.
Pro Porla –liike järjestäytyi yhdistykseksi syksyllä 2014, noin vuosi sen jälkeen, kun Lemminkäinen Talo Oy oli saanut Porlan suunnitteluvarauksen. Pro Porla on poliittisesti sitoutumaton, kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka on järjestänyt useita tapahtumia ja tilaisuuksia paitsi Porlan, koko Lohjan ranta-alueiden kaavoituksesta ja yhdyskuntasuunnittelusta.
Sen lisäksi sadat, ehkä jopa tuhannet lohjalaiset ovat keskustelleet aiheesta kahvipöydissä, lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Poliitikkoihin ja virkamiehiin on oltu yhteydessä. Myös kaupungin järjestämät kaavoitustilaisuudet ja työpajat ovat olleet täynnä aktiivisia osallistujia.
Ihmiset ovat kiinnostuneet lähiympäristöstään. Ja keskustelu on tuonut esiin tuoreita näkökulmia, uutta tietoa ja oivalluksia siitä, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa yksittäisellä ja yleisellä tasolla. Monelle on selvinnyt, mitä tarkoittaa biodiversiteetti, ja mitä vaikutuksia luonnolla on terveyteen ja hyvinvointiin. Ja ihan konkreettisesti: usea lohjalainen on käynyt Porlassa ensimmäistä kertaa ja ihastunut, miten upea paikka meillä on lähes kaupungin keskustassa.
Ja tietysti on puhuttu rahasta, sillä nykyisin mikä tahansa asia pitää perustella taloudellisin argumentein. On arvioitu, että puistona Porla tuottaa pitkällä tähtäimellä suuremman taloudellisen hyödyn kuin rakennettuna ympäristönä. Silti on pidettävä mielessä, että luonnon tasapaino on ihmislajin olemassaololle aina paljon merkityksellisempi kysymys kuin talouden nousut ja laskut. Ekosysteemin jäsenyys on jokaiselle pakollista, ja ekologia on lopulta aina ekonomiaa vahvempi.
Porlan – saati Pro Porlan – tarina ei suinkaan pääty tähän. Porlan kalanviljelylaitoksen kaava on 1940-luvulta ja kaipaa päivitystä. Se tapahtuu kuitenkin luonnon ja virkistyksen ehdoilla. Matkailun ja jopa raakun- tai kalanviljelyn sovittaminen samaan pakettiin ei ole aivan helppoa, mutta huolellisella suunnittelulla se kyllä onnistuu. Vaikka kansalaiset, poliitikot ja virkamiehet ovat olleet välillä eri puolilla rintamaa, yhteinen sävel on löydettävissä. Onneksi keskusteluyhteys ei koskaan katkennutkaan.
Ja uskonpa, että luontopuiston kehittäminen on myös taloudellisesti varsin edullista. Kansalaiset ovat valmiit jopa talkootöihin, kun on kyse heille tärkeistä asioista. Luonto on meitä lähellä.
Jarmo Pasanen
