Kategoria: Vierailevat blogistit

Porlasta todellinen Porlan puisto

Muutin Lohjalle 25 vuotta sitten.

Heti kättelyssä luin Länskäristä, että Lohjalle suunnitellaan hotellia, tuolloin muistaakseni kohteena oli Haikari ja oli kuulemma ainoastaan ajan kysymys, milloin hotellin rakentaminen alkaa.

Myös Porla oli otsikoissa, kalankasvatus oli päättymässä, ja ryhdyttiin miettimään mitä tilalle.

Eikä Aurlahtikaan saanut olla rauhassa. Keskustelu kävi vilkkaana, miten Aurlahtea tulisi kehittää.

Nyt 25 vuotta myöhemmin tilanne on lähes ennallaan: ei ole rakennettu uutta hotellia, Porla on Porla ja Aurlahti Aurlahti, molemmat lähes entisessä asussaan.

En ryhdy  Aurlahden, Porlan ja hotellin historiallisia käänteitä pohtimaan,  niistä olemme saaneet lukea erilaisia tulkintoja kyllästymiseen saakka.

Sen sijaan minua kiinnostaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt kaupungilla on mielestäni vihdoin mahdollisuus tehdä  Porlasta, hotellista ja Aurlahdesta päätöksiä, jotka perustuvat realistisiin suunnitelmiin.

Lemminkäinen on suunnittelemassa kaupungin luvalla Porlaan asuintaloja, hotellia sekä puistoa. Aurlahteen on mahdollisesti tulossa rantaravintola, jonka mahdollinen yrittäjä tosin haluaa viereen kesäkatsomon, jonka kaupunki rakentaisi ja maksaisi.

Yhtäkkiä katsoen suunnitelmat tuntuvat tosi hienoilta, mutta onko niin?

Miten minä kehittäisin Aurlahtea ja erityisesti sen vieressä sijaitsevaa Porlaa?

Mielestäni Aurlahteen voidaan rakentaa rantaravintola niin kuin alkuaan oli tarkoitus, mutta ilman kesäkatsomoa.

Jos kaupunki varaa kaupungin parhaan  rantatontin  ravintolaa varten, eikö sen pitäisi riittää? Jos viereen pitää rakentaa kaupungin, siis veronmaksajien varoin,  kesäkatsomo, eikö se kerro siitä, että yrittäjä itsekään ei oikein usko ravintolansa kannattavuuteen ilman kaupungin miljoonainvestointia?

Niin ja mitä tähän sanovat kaupungin muut ravintolayrittäjät?

Jo nyt Aurlahdessa on kesäaikaan  paljon tapahtumia: Länskäriliigaa pelataan pari kertaa viikossa, on rantajamit, tivoleita, koiranäyttelyitä, itse asiassa lähes joka viikonloppu ja  viikollakin on jotain tapahtumaa.

Ja kun aurinko paistaa, ranta on hetkessä täynnä väkeä. Kun näitä jo olemassaolevia tapahtumia kehitetään ja ideoidaan lisää,  luulisi rantaravintolankin menestyvän ilman keinotekoista kesäkatsomoa.
Entäpä sitten Porla?

Kannatan koko Porlan alueen kattavaa puistoa muun muassa seuraavin perustein.

Lohjan ydinkeskustaan on rakennettu viime vuosina runsaasti asuinkerrostaloja ja lisää rakennetaan.

Hiekkaparkkiin on tulossa nyt rakennettavan lisäksi kaksi kerrostaloa. Laurinkadun varteen entisen Shellin tontille  kaksi, Keksitehtaan alueelle todennäköisesti saman verran, Sokoksen uudelleen rakennettavan korttelin viereen ehkä jopa kolme, Harjulle vuokrakerrostalo,  ja todennäköisesti myös Amerikadun ja Karnaistenkadun kulmaan  nousee  jossain vaiheessa asuinkerrostalo. Tuore uutinen kertoo, että myös Nummentaakse suunnitellaan uusia kerrostaloja.

Jos mukaan otetaan vielä jo surkuhupaisia piirteitä saanut Hiidensalmi, kerrostalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja Lohjan keskustassa riittää.

Sen sijaan puistorakentamisesta ei ole ollut  juuri puhetta. En nyt heti muista, milloin esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunta olisi pontevasti ajanut uusien puistojen rakentamista Lohjan keskustaan.

Kun mietin Lemminkäisen  Porla-suunnitelmia, ydinkysymys on, onko niiden toteuttamiselle todellista tarvetta.

Mielestäni vastaus on selvä – ei ole.

Tuossa edellä jo luettelin, minne päin Lohjan keskustaa on tällä hetkellä suunnitteilla uusia kerrostaloja. Olen vakuuttunut, että  niillä pärjätään vuosikausia eteenpäin. Lisäksi jossain vaiheessa saattaa ajankohtaista olla myös Pitkäniemen kaavoittaminen asuintuotantoon.

Kun kaupungin ydinkeskusta Harjun ja järven välissä rakennetaan täyteen, on itsestään selvää, että rantaan tulee jättää riittävän suuri puistomainen alue kaikkien kaupunkilaisten ja muidenkin yhteiseksi virkistysalueeksi.

Porlan puistoon kriittisesti suhtautuvat  ovat perustelleet omia näkemyksiään muun muassa sillä, että puiston rakentamiseen joudutaan käyttämään veronmaksajien rahoja. Myös lupaus mahdollisesta hotellista kiehtoo heidän ajatuksiaan.

Mielestäni on luonnollista, että Porlan ehostamiseen käytetään verorahoja, sillä kaupunkilaisten parhaaksihan veroja kerätään.  Nyanssina voi mainita, että jos kesäkatsomo päätetään rakentaa, verovaroin sekin tehdään.

Porlan puiston rakentamiseen saa tietysti uppoamaan rahaa niin paljon kuin halutaan,  mutta minä uskon, että puistoa voidaan ryhtyä kehittämään hyvin kohtuullisella summalla.

Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että jos ilmapiiri on myönteinen, ranta-alueen siivoamiseen ja puistopolkujen  rakentamiseen ja rakennusten kunnostamiseen löytyy kaupungin työntekijöiden lisäksi runsaasti talkooväkeä.

Jos Porla osataan markkinoida vielä kaupunkilaisten yhteisenä hankkeena, lopputulos on taatusti onnistunut.

Kerralla ei Porlan puisto tietenkään valmistu eikä sitä kukaan vaadikaan. Jos kaupunki varaa esimerkiksi viiden vuoden ajan kaupungin talousarvioon rahaa Porlan puistorakentamiseen, niin valmista syntyy.

Vielä lopuksi lyhyt  näkemys hotellista, joka kummittele houkuttelevana täkynä Lemminkäisen suunnitelmissa.

Erityisesti sen kohdalla pitää esittää kysymys, onko uudelle hotellille tarvetta ja onko se taloudellisesti mielekäs hanke?

Jos uuden hotellin rakentaminen Lohjalle olisi jonkin varteenotettavan hotelliyrittäjän mielestä taloudellisesti kannattavaa, uusi hotelli  olisi jo rakennettu.

Se, että hotelli sijaitsisi Porlan rannassa, ei tee siitä vielä liiketaloudellisesti kannattavaa.

Joten eiköhän tueta ja käytetä Lohjan keskustassa  jo toimivien kahden hotellin, Hotelli Lohjan ja Laurinportin, palveluja ja tehdään vihdoinkin Aurlahdesta ja Porlasta kaikkien yhteinen viher- ja virkistysalue.

Urpo Uotila

eläkkeellä oleva lohjalainen toimittaja

Porlalla on tärkeä tehtävä

Lauantain 21.3. Länsi-Uusimaan pääkirjoitus käsitteli varsin hyvin lohikalojen
ja raakun- eli jokihelmisimpukan elvyttämistä Lohjanjärven vesistössä. Lohen ja
taimenen palaaminen muinaisille esiintymisalueilleen olisi arvokasta paitsi
luonnon monimuotoisuuden, myös asukkaiden kannalta. Ovathan lohi ja taimen niin
kalastajien kuin kalastusmatkailuyrittäjien toivelajeja.

Elinvoimaiset lohikalakannat ovat myös edellytys raakun elvyttämiselle.
Elvytyshanke muodostuu useista osioista. Tärkeintä on kalojen vaellusreitin
avaaminen Mustionjoen voimalaitospatojen ohi rakennettavien luonnonmukaisten
uomien avulla. Kala- ja raakkukantojen elvytys ei kuitenkaan onnistu vain
nousuesteiden poistolla ja muilla vesistön kunnostustoimilla. Tarvitaan myös
viljelyä.

Siihen on vaikea kuvitella Porlaa parempaa paikkaa. Sieltä löytyvät kaikki
raakunviljelyn edellytykset: laadukasta järvi- ja lähdevettä, lammikot niin
lohikalaemoille kuin poikasille ja hautomo, johon kunnostettuna ja hiukan
laajennettuna voidaan sijoittaa altaat ja laitteistot. Porlan
kalanviljelylaitoksella on vuosikymmenien kokemukset lohikalojen ja rapujen
viljelystä. Vesiviljelymenetelmien kehittämisessä Porla oli maan paras – siellä
onnistui kaikki! Porlassa tuotettiin jopa luonnonpoikasten veroisia
taimenistukkaita. Porlaan voidaan perustaa Karjaanjoen vesistön taimenen
emokalasto ja tuottaa poikaset istutuksia varten.

Raakun elvytys ei onnistu ilman viljelyä. Euroopassa on joitakin
raakunviljelylaitoksia, lähin Norjassa. Suomessakin tarve on suuri. Raakun
viljely tapahtuu seuraavasti: isäntäkalat, taimenen tai lohen poikaset,
altistetaan raakun uiville toukille, jotka takertuvat kalojen kiduksiin, elävät
niissä loisina, irrottautuvat ja putoavat kasvatusaltaan pohjalle ja elävät
sedimentin sisällä ravintoa etsien, kunnes siirtyvät pohjan pinnalle täysin
kehittyneinä nuorina simpukoina. Tähän asti ne on kasvatettava laitoksessa ja
vasta nuoret raakut voidaan vapauttaa luontoon. Suomessa on Karjaanjoen lisäksi
useita vesistöjä, joiden raakkukanta tarvitsee elvytystä. Porla voisi hyvin
muodostua maamme raakunviljelykeskukseksi.

Nyt, kun luontoselvitys on osoittanut, että Porlan luontoarvot tekevät
Lemminkäinen Talo Oy:n sinne kaavaileman kerrostalorakentamisen mahdottomaksi,
on syytä luopua kaikista suunnitelmista sijoittaa Porlaan mitään sellaista,
joka ei sinne luontevasti sovi. Porlaa tulee kehittää luontopuistoksi Pro
Porlan laatiman suunnitelman pohjalta. Luontopuistosta voidaan luoda
matkailumagneetti, jossa saadaan nauttia ainutlaatuisesta ympäristöstä ja
päästään tutustumaan kalojen ja jokihelmisimpukan viljelyyn.

Porlan raakunviljelykeskuksen suunnitteluun ollaan hakemassa hankerahoitusta
Ykkösakselilta ja toteuttamiseen EU:n Interreg-ohjelmalta. Toivottavasti myös
Lohjan kaupunki lähtee partneriksi! Olisi lopulta aika kaikkien lohjalaisten
ryhtyä yhteisvoimin kehittämään Porlaa kestävästi koko Lohjan olohuoneeksi ja
ykkösnähtävyydeksi.

Markku Kaukoranta
erikoistutkija, kalabiologi

Julkaistu Länsi-Uusimaassa 25.3.2015.